Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Rangaistuksen lieventäminen

Julkaistu 14.5.2018

Suomalaisessa oikeusjärjestyksessä rikoksen tekijän rangaistusta voidaan lieventää, mikäli rikoksen tekoaikana vallinneet olosuhteet aiheuttaisivat liian ankaran seuraamuksen rikoksen tekijälle. Lieventämisperusteet menevät lähelle rikosoikeudellisia vastuuvapaus- ja anteeksiantoperusteita, mutta ovat silti itsenäisiä ja aiheiltaan lievempiä perusteita.

Rikoslain 6 luvun 6§:ssä säädetään rangaistuksen lieventämisperusteista. Ensinnäkin rangaistuksen lieventämisperusteita ovat rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus, uhka tai muu sen kaltainen seikka. Lain esitöiden mukaan kyse on tässä kohdassa syyllisyysarvioinnista eli rikoksen tekijällä ei ole ollut täyttä valinnanvapautta eikä teko ole syntynyt tekijän omasta aloitteesta tai halusta. Lieventämisperusteen soveltaminen edellyttää, että vaikutin rikoksen tekemiseen on huomattava.

Toisena perusteena on rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myötätunto taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus tai muu vastaava seikka, joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä noudattaa lakia. Tätä perustetta voidaan käyttää tilanteissa, joissa rikoksen tekijä on moraalisesti pyrkinyt tekemään oikein, kuten äiti, joka anastaa ruokatarvikkeita puutteessa eläville lapsilleen, tai rikos on tapahtunut muun henkilön aiheuttaman toiminnan, kuten provokaation, seurauksena. Houkutuksen tulee olla äkkiarvaamaton ja lievennys on tarkoitettu rajattavaksi vain päähänpistoista tarkoitettuihin rikoksiin, joiden olennainen aihe on houkutteleva ja suotuisa. Säännöksen muuna vastaavana seikkana voidaan pitää esimerkiksi kolmanteen osapuoleen kohdistuva loukkaus. Itse hankittu humalatila ei lähtökohtaisesti ole muu vastaava seikka, joka heikentää kykyä noudattaa lakia.

Kolmantena perusteena on tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto, tekijän muu pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka hänen pyrkimyksensä edistää rikoksensa selvittämistä. Lainsäätäjä on katsonut tarkoituksenmukaiseksi palkita rikoksen tekijää teonjälkeisellä käyttäytymisellä. Lieventämisperuste liittyy siis yrityksestä luopumiseen sekä tehokkaaseen katumiseen koskevaan säännökseen. Sovinto otettiin säännökseen lisääntyneiden sovintomenettelymahdollisuuksien sekä näissä toteutuneiden sovintojen takia.

Viimeinen lieventämisperuste on käytettävissä, jos tekijä oli tekohetkellä alle 18-vuotias, tai tekijä tuomitaan avunantajana rikokseen tai hänen osallisuutensa rikokseen on muutoin muiden osallisuutta selvästi vähäisempi. Tämä heijastaa lainsäätäjän yleistä periaatetta alaikäisten rangaistusten lieventämisestä sekä avunannon vähäisemmästä moitittavuudesta.

 

Samuli Nieminen

Asianajotoimisto Salo & Salo Oy