Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Mitä ovat ylimääräiset muutoksenhakukeinot?

Julkaistu 9.4.2018

Kun tuomio on saanut lainvoiman, siihen ei voida enää hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin kuten valittamalla. Tällaisessa tilanteessa voi olla mahdollista turvautua ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin, joita ovat prosessuaalinen kantelu eli tuomiovirhekantelu, tuomion purku ja menetetyn määräajan palauttaminen. Säännökset ylimääräisten muutoksenhakukeinojen käytöstä ovat oikeudenkäymiskaaren (OK, 4/1734) 31 luvussa. Kyse on toissijaisista ja poikkeuksellisista menettelyistä, joiden käyttäminen edellyttää laissa säädettyjen varsin tiukkojen perusteiden täyttymistä.

Tuomiovirhekantelu

Tuomiovirhekantelun johdosta tuomio voidaan poistaa, jos asiassa on tapahtunut jokin menettelyllinen virhe, joka on olennaisesti vaikuttanut lopputulokseen. Tällainen virhe katsotaan tapahtuneeksi, kun tuomioistuin ei ole ollut tuomionvoipa tai jos asia, joka oikeuden olisi omasta aloitteestaan tullut jättää jonkin seikan vuoksi tutkittavaksi ottamatta, on otettu tutkittavaksi. Virheenä pidetään myös tilannetta, jossa poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan, tai jos henkilö, jota ei ole kuultu, muulla tavalla kärsii haittaa tuomiosta. Lisäksi tuomiovirheeksi katsotaan tuomio, joka on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, mitä asiassa on tuomittu. Myös muu asiassa tapahtunut oikeudenkäyntivirhe voi muodostaa purkuperusteen, mikäli virheen voidaan olettaa vaikuttaneen lopputulokseen.

Jos tuomiossa havaitaan virhe, tuomio poistetaan joko kokonaan tai virheelliseltä osin ja mikäli mahdollista, asia palautetaan virheen tehneelle oikeusasteelle käsiteltäväksi. Tuomiovirhekantelu on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tuomion lainvoimaisuudesta kantelukirjelmällä ylemmälle tuomioistuimelle, jollei asia ole ollut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltävänä – tällöin määräaika on kuusi kuukautta sen antamasta ratkaisusta.

Tuomion purku

Tuomion purkuperusteet eroavat jonkin verran riita- ja rikosasioiden osalta. Riita-asiassa tuomio voidaan purkaa, kun tuomari tai asianosainen on syyllistynyt rikolliseen menettelyyn tai asiassa on esitetty valheellinen todiste taikka todistaja on antanut perättömän lausuman, ja tämän voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen. Purku voi tulla kysymykseen myös, jos asiassa ilmenee uusi oikeustosiseikka tai todiste, johon ei aiemmin ole voitu vedota, jos sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen. Kolmas riita-asiassa sovellettava purkuperuste on ilmeisen väärän lain soveltaminen.

Rikosasiassa tuomio voidaan purkaa syytetyn eduksi kuten riita-asiassa, mutta merkityksellistä on uuden seikan taikka todisteen johtaminen syytetyn vapautumiseen tai lievempään rangaistukseen. Purku voi tulla kyseeseen myös silloin, jos asiassa ilmenee erittäin painavia syitä ottaa syyllisyyskysymys uudelleen tutkittavaksi.

Syytetyn vahingoksi tuomion purkamiselle asetettuja edellytyksiä ovat tuomarin tai asianosaisen rikollinen menettely taikka tahallinen valheellinen todiste, kun vastaaja on edellä mainitun syyn perusteella vapautettu taikka hänelle määrättyä rangaistusta on olennaisesti lievennetty. Lisäksi jos kyseessä on vakava rikos, ja uudet todisteet, joita ei ole voitu esittää aiemmin, johtaisivat olennaisesti ankarampaan rangaistukseen.

Tuomion purkua haetaan eräin poikkeuksin korkeimmalta oikeudelta ja avustajan käyttö on säädetty pakolliseksi. KKO määrää, missä ja milloin uusi käsittely pidetään ja sillä on myös oikeus oikaista virhe itse selvässä asiassa, ellei kyseessä ole purku syytetyn vahingoksi. Määräaika hakemukselle on yksi vuosi siitä hetkestä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perusteena olevasta seikasta. Riita-asiassa takaraja on viisi vuotta päätöksen lainvoimaistumisesta, joskin siitäkin on mahdollista erityisen painavasta syystä poiketa. On myös huomattava, että mikäli perusteena on ilmeisen väärä lain soveltaminen, määräaika on vuosi lainvoimasta.

Menetetyn määräajan palauttaminen

Menetetyn määräajan palauttamisessa on kyse oikeudenkäyntiin liittyvästä prosessuaalisesta määräajasta. Näin ollen esimerkiksi moiteaikaa, saatavan vanhentumisaikaa taikka muuta materiaalista määräaikaa se ei koske. Sen sijaan jos joku ei ole laillisen esteen vuoksi voinut valvoa oikeudenkäynnissä oikeuttaan säädetyssä määräajassa, voi määräajan palauttaminen tulla kyseeseen. Kyse voi olla esimerkiksi tyytymättömyyden ilmaisemisesta tai valituksen tekemisestä. Laillisen esteen vaatimuksen on täytyttävä. Tällaisiksi katsotaan yleensä liikenteen yleinen pysähtyminen ja sairaus, mutta tuomioistuin voi oman harkintansa mukaan kelpuuttaa muitakin syitä.

Hakemus menetetyn määräajan palauttamisesta on tehtävä hovioikeudelle, mikäli kyse on käräjäoikeuden päätöksestä ja muutoin korkeimmalle oikeudelle. Määräpäivä on 30 päivää esteen lakkaamisesta ja takaraja vuosi määräajan loppumisesta. Asiamiespakkoa ei ole.