Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Kotiarestia konnuuksista – uusi vaihtoehto tutkintavankeudelle

Julkaistu 27.4.2018

Pakkokeinolakiin (PKL, 806/2011) lisätty säännös tutkinta-arestista tulee voimaan vuoden 2019 alussa. Sen jälkeen, kun henkilö on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen, voi tuomioistuin vangittuna pitämisen tai vangitsemisen sijaan määrätä hänet tiettyjen rajaehtojen täyttyessä tutkinta-arestiin. Uusi pakkokeino tarjoaa siten vaihtoehdon vangitsemiselle ja vangittuna pitämiselle tilanteissa, joissa matkustuskiellon määrääminen katsotaan riittämättömäksi.

Tutkinta-arestiin voidaan määrätä ensinnäkin silloin, kun tuomittu rangaistus on yhdestä kahteen vuotta vankeutta ja on todennäköistä, että tuomittu lähtee pakoon tai muuten karttaa rangaistuksen täytäntöönpanoa tai jatkaa rikollista toimintaa. Toiseksi se on mahdollista määrätä tilanteessa, jossa tuomittu rangaistus on vähemmän kuin vuosi vankeutta ja tuomitulla ei ole vakinaista asuntoa Suomessa ja on todennäköistä, että hän poistumalla maasta karttaa rangaistuksen täytäntöönpanoa tai vaihtoehtoisesti silloin, kun tuomittu on tuomittu yhdellä tai useammalla päätöksellä vankeusrangaistukseen useista lyhyin väliajoin suoritetuista rikoksista ja vangitseminen olisi tarpeen vakavuusasteeltaan samanlaisen rikollisen toiminnan jatkamisen estämiseksi. Kaikista törkeimmät rikokset rajautuvat siis tutkinta-arestin käyttöalan ulkopuolelle.

Kuten muillekin pakkokeinoille, myös tutkinta-arestin käytölle on määritelty edellytykset. Uuden PKL 2:12a.2 §:n mukaan näihin kuuluvat tuomitun itsensä suostuminen tutkinta-arestiin ja sitoutuminen noudattamaan hänelle asetettavia velvollisuuksia sekä todennäköisyys siitä, että tuomittu tosiasiallisesti tulee noudattamaan näitä velvollisuuksia. Todennäköisyysarvioinnissa tuomioistuimen on otettava huomioon asiassa esitetty selvitys tuomitun henkilökohtaisista olosuhteista, kuten toimeentulosta, perhesuhteista ja työ- tai opiskelupaikasta sekä niihin verrattavista seikoista, tuomitun asunnon soveltuvuudesta pakkokeinon täytäntöönpanoon sekä tuomitun tarpeesta liikkua asunnon ulkopuolella.

Tutkinta-arestiin määrätty velvoitetaan pysymään asunnossaan vähintään 12 ja enintään 22 tuntia vuorokaudessa pääsääntöisesti iltayhdeksän ja aamukuuden välisenä aikana. Asunnoksi rinnastetaan myös muu asumiseen soveltuva paikka, kuten asuntola tai hoitolaitos. Pääsääntöisistä velvoitteista voidaan poiketa työstä, opiskelusta tai niihin rinnastettavasta välttämättömästä syystä niin velvoitteen tuntimäärän kuin ajoittumisenkin osalta. Esimerkiksi yö- tai vuorotyö voivat olla tällaisia syitä. Lisäksi tutkinta-arestiin määrätty velvoitetaan käyttämään hänen haltuunsa annettavaa tai hänen ylleen esimerkiksi nilkkaan tai ranteeseen kiinnitettävää teknistä valvontavälinettä.

Asunnossa pysymisen ja tekniseen valvontaan sitouttamisen lisäksi tutkinta-arestia koskevassa ratkaisussa voidaan määrätä henkilö esimerkiksi pysymään määrätyllä paikkakunnalla tai alueella tai pysyttelemään sieltä poissa, olemaan tiettyinä aikoina tavattavissa työ- tai opiskelupaikallaan, olemaan ottamatta yhteyttä todistajaan tai rikoskumppaniinsa tai luovuttamaan passinsa Rikosseuraamuslaitokselle. Ratkaisusta, jolla tutkinta-arestiin määrätään, on käytävä ilmi velvoitteen ajallinen ulottuvuus ja tekninen valvontatapa, mahdolliset muut asetetut velvollisuudet sekä seuraamukset tutkinta-arestin velvollisuuksien rikkomisesta. Lievästä rikkomuksesta voi selvitä kirjallisella varoituksella, mutta jos velvollisuuksien rikkominen on toistuvaa tai törkeää, voi se johtaa pidättämiseen tai vangitsemiseen. Myös rikollisen toiminnan jatkaminen, pakeneminen tai paon valmisteluun ryhtyminen voivat johtaa mainittuun seuraamukseen. Poikkeuksena mahdollistetaan yksittäistapauksessa välttämätön velvollisuuden noudattamatta jättäminen ilman seurauksia, jos kyseessä on sairastuminen tai muu ennalta arvaamaton ja pakottava syy. Vähäiseen poikkeamiseen asetetusta velvollisuudesta voi saada myös perustellusta syystä yksittäisessä tapauksessa poikkeusluvan.

Uudet säännökset mahdollistavat vapaana olevan vastaajan määräämisen tutkinta-arestiin vain syyttäjän tai vastaajalle rangaistusta vaatineen asianomistajan vaatimuksesta. Toisaalta laissa on tuomioistuimelle annettu valta käyttää tutkinta-arestia vangitun tai vangittavaksi vaaditun vangitsemisen sijaan omasta aloitteestaan.

Tutkinta-arestin valvonnasta ja toimeenpanosta vastaava viranomainen on Rikosseuraamuslaitos. Arestiin määrätty on velvollinen paitsi noudattamaan hänelle asetettuja velvollisuuksia ja käsittelemään huolellisesti hänelle annettuja valvontavälineitä sekä noudattamaan niiden käytöstä annettuja ohjeita, myös pitämään yhteyttä Rikosseuraamuslaitokseen laitoksen määrittelemällä tavalla.