Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Kielletty ja sallittu syytteen muuttaminen

Julkaistu 18.9.2018

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL, 689/1997) 5:17 §:ssä säädetään lähtökohtaisesta syytteenmuutoskiellosta. Vastaajan oikeusturvan kannalta kielto on oleellinen – vastaajan on jo haasteen perusteella voitava tietää, mistä häntä syytetään ja miten hän voi rikosoikeudenkäyntiinsä varautua. Kielto ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan syyttäjälle on laissa jätetty jonkin verran pelivaraa.

Ensinnäkään syytteen muuttamisena ei ROL 5:17.2 §:n mukaan pidetä syytteen rajoittamista, syytteen perustelemista toisella lainkohdalla kuin haastehakemuksessa alun perin taikka uuteen seikkaan vetoamista syytteen tueksi. Mainituissa toimissa on kyse syytteen tarkistamisesta, ei sen muuttamisesta. Syyttäjä voi vedota sellaiseen uuteen seikkaan, joka kuuluu samaan tekokokonaisuuteen kuin alkuperäinen rikosteko, ja uusiin seikkoihin vedotessaan syyttäjän on myös mahdollista esittää syytteessä kuvatusta tapahtumainkulusta vaihtoehtoinen oikeudellinen luonnehdinta. Mikäli syyttäjä päätyy rajoittamaan syytettä eli luopuu syyteoikeudesta joidenkin osatekojen osalta, ei vastaajaa enää voida uudestaan syyttää näistä teoista.

Syytteen tarkistaminen on mahdollista läpi oikeudenkäynnin – jopa muutoksenhakuvaiheessa. Kuulemisperiaate edellyttää, että vastaaja saa tiedon syytteen tarkistamisesta, jotta hän voi reagoida tarkistukseen haluamallaan tavalla. Vaikka uusia oikeustosiseikkoja saadaankin esittää, eivät ne kuitenkaan saa muuttaa tekoa ilmenemismuodoltaan toisenlaiseksi toiminnaksi.

Varsinaisesta säännöksessä tarkoitetusta sallitusta syytteen muuttamisesta on kyse silloin, kun syyttäjä laajentaa syytteen ulottumaan saman tekijän toiseen tekoon. Tällöin kuitenkin vaaditaan, että asiaa käsittelevä tuomioistuin pitää laajentamista soveliaana eikä se totea uuden teon vaativan erillistä käsittelyä. Esimerkiksi perusmuotoisen rikoksen sijaan syyttäjä voi ryhtyä syyttämään tekijää rikoksen törkeästä tekomuodosta, mikäli prosessissa ilmi tulleet seikat antavat siihen aihetta. Syyttäjän oikeus muuttaa syytettä edellä mainituin tavoin läpi oikeudenkäyntiprosessin on perusteltua jo sen vuoksi, että sen jälkeen kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu, ei uutta syytettä teosta ole enää mahdollista nostaa. Syytteen laajentaminen ei kuitenkaan voi ulottua uuteen vastaajaan – uusi vastaaja on aina haastettava erikseen.