Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

11.12.2018

Valvontarangaistus

Valvontarangaistus on yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 41.1 §:n määritelmäsäännöksen mukaan ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus, jonka suorittamista valvotaan teknisillä välineillä ja muilla laissa säädetyillä tavoilla. Lain 43.1 §:n mukaan valvontavälineitä ovat määrättyyn paikkaan asennetut, tuomitun haltuun annettavat tai hänen ylleen ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävät tekniset välineet, mistä juontuu rangaistuslajin kansankielisempi nimitys, pantarangaistus.

1.11.2018

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusedellytyksiä on yhdenvertaisuus lain edessä, puolueettomuus ja rehellisyys tuomioistuimissa, käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös sekä tehokkaat muutoksenhakukeinot.

18.9.2018

Kielletty ja sallittu syytteen muuttaminen

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL, 689/1997) 5:17 §:ssä säädetään lähtökohtaisesta syytteenmuutoskiellosta. Vastaajan oikeusturvan kannalta kielto on oleellinen – vastaajan on jo haasteen perusteella voitava tietää, mistä häntä syytetään ja miten hän voi rikosoikeudenkäyntiinsä varautua. Kielto ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan syyttäjälle on laissa jätetty jonkin verran pelivaraa.

18.9.2018

Hallinnollinen rangaistusseuraamus

Hallintolain (434/2003) 67 §:n mukaan viranomainen voi tehostaa antamaansa kieltoa, velvoitetta tai vaatimusta uhkasakolla, teettämisuhalla, keskeyttämisuhalla tai muulla hallinnollisella seuraamuksella siten kuin erikseen säädetään.

23.7.2018

Kaasusumutin voimankäyttövälineenä

Paprika-, tai käännösvirheen myötä yleisimmin pippurisumutteena tunnettuun kaasusumuttimeen, voi yksityishenkilö, yhteisö tai säätiö saada poliisiviranomaisen myöntämän luvan. Vaikka useimmiten chilipaprikan kirvelevää kapsaisiinia sisältävä voimankäyttöväline ei ongelmitta rinnastukaan ampuma-aseisiin, on sitä koskeva sääntely kirjattu ampuma-aselakiin (1/1998).

22.5.2018

Poistettu säännös pyynnöstä surmaamisesta saattoi johtaa lievempiin tuomioihin kuolinaputapauksissa

Alkuperäisen rikoslain (RL, 39/1889) henkirikoksia käsittelevässä 21 luvussa oli erillissäännös, jonka mukaan toisen tämän omasta vakaasta pyynnöstä surmaavalle voitiin tuomita tavallista tahallista surmaamista lievempi rangaistus. RL 21 luku uudistettiin osana rikoslain kokonaisuudistuksen toista vaihetta vuonna 1994, jolloin silloinen säännös pyynnöstä surmaamisesta poistettiin laista kokonaan.

14.5.2018

Rangaistuksen lieventäminen

Suomalaisessa oikeusjärjestyksessä rikoksen tekijän rangaistusta voidaan lieventää, mikäli rikoksen tekoaikana vallinneet olosuhteet aiheuttaisivat liian ankaran seuraamuksen rikoksen tekijälle. Lieventämisperusteet menevät lähelle rikosoikeudellisia vastuuvapaus- ja anteeksiantoperusteita, mutta ovat silti itsenäisiä ja aiheiltaan lievempiä perusteita.

27.4.2018

Kotiarestia konnuuksista – uusi vaihtoehto tutkintavankeudelle

Pakkokeinolakiin (PKL, 806/2011) lisätty säännös tutkinta-arestista tulee voimaan vuoden 2019 alussa. Sen jälkeen, kun henkilö on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen, voi tuomioistuin vangittuna pitämisen tai vangitsemisen sijaan määrätä hänet tiettyjen rajaehtojen täyttyessä tutkinta-arestiin. Uusi pakkokeino tarjoaa siten vaihtoehdon vangitsemiselle ja vangittuna pitämiselle tilanteissa, joissa matkustuskiellon määrääminen katsotaan riittämättömäksi.

27.4.2018

Pidättämisen edellytykset

Pidättäminen on vapauteen kohdistuva pakkokeino, jonka käyttö on tarkoin säädelty pakkokeinolain (PKL, 806/2011) 2 luvun 5–10 §:ssä. Pidättämällä rikoksesta epäillyltä riistetään vapaus joksikin aikaa pitämällä häntä säilössä esitutkinnan turvaamiseksi ja/tai hänen myöhempää vangitsemista varten.

9.4.2018

Mitä ovat ylimääräiset muutoksenhakukeinot?

Kun tuomio on saanut lainvoiman, siihen ei voida enää hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin kuten valittamalla. Tällaisessa tilanteessa voi olla mahdollista turvautua ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin, joita ovat prosessuaalinen kantelu eli tuomiovirhekantelu, tuomion purku ja menetetyn määräajan palauttaminen.