Perhe ja perintö

Perintöveroluokat ja niille maksettavan perintöveron määrä

Julkaistu: 23.01.2009

Varatuomari Altti Lepoluoto, Raahe, As:tsto Paakki & Lepoluoto & Kivijärvi Oy, altti.lepoluoto@paakki.net

Perintöveroa maksetaan omaisuudesta, jonka omistusoikeus on saatu perillisaseman tai testamentin perusteella. Tästä omaisuudesta maksettavan perintöveron määrä riippuu perinnönsaajan tai testamentinsaajan suhteesta vainajaan: tämän lähimmäissuhteen perusteella muodostuvat ns. perintöveroluokat. 1.1.2008 alkaen voimaan tullut perintöverouudistus on muovannut perintöveron määriä, ja tässä artikkelissa esitellyt määrät koskevat uudistuksen jälkeen kuolleiden perikuntia. Perintöverouudistuksen myötä perintöveroluokat ovat seuraavat:

Ensimmäinen veroluokka

  • perinnönjättäjän aviopuoliso
  • alenevassa polvessa oleva perillinen (lapset, lapsenlapset...)
  • ylenevässä polvessa oleva perillinen (vanhemmat, isovanhemmat...)
  • aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen
  • perinnönjättäjä kihlakumppani, mikäli hän oikeutettu avustukseen. (Kyseisestä avustuksesta katso Opuslexin artikkelikirjaston artikkeli ”Jäämistöstä maksettava avustus leskelle ja kihlakumppanille”.)

Toinen veroluokka

  • kaikki muut sukulaiset ja vieraat

Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat henkilöt maksavat veroa seuraavan taulukon mukaan:

Verotettavan perinnön Veron suuruus euroina Ylimenevään osaan

arvo euroissa osuuden alarajan kohdalla kohdistuva veroprosentti

20 000 – 40 000 100 10

40 000 – 60 000 2100 13

60 000 – 4700 16

Toiseen veroluokkaan kuuluvat henkilöt maksavat edellä olevan taulukon mukaiset veromäärät kaksinkertaisina. Perintöosuuden määrä, josta henkilö maksaa perintöveroa, vahvistetaan täysin sadoin euroin ja tästä ylimenevää osaa ei siis oteta huomioon.

Perintöveron laskemisesta lienee syytä mainita käytännön esimerkki. Vainajan aviopuoliso on saanut testamentin nojalla perinnökseen 25 050 euroa. Puolison perintöosuus vahvistetaan täysien satojen mukaan ja tämän jälkeen perintöveroa maksetaan siten osuudesta, jonka suuruus on 25 000 euroa. Vainajan aviopuoliso kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan. Perintöveron suuruus 20 000 eurosta on 100 euroa ja tämän rajan ylimenevästä osasta 5 000 eurosta veroa maksetaan 10 prosenttia. Yhteenlaskettuna puolison maksettavan perintöveron määräksi tulee siten 600 euroa.

Lisätietoa perintöverosta löytyy osoitteesta www.vero.fi.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.