Perhe ja perintö

Oikeudenkäyntiavustajalla tulee olla lupa

Julkaistu: 12.03.2014
Julkaistu 12.3.2014

Asianosainen voi käyttää siviiliprosessissa oikeudenkäyntiavustajaa oikeudenkäynnissä tukenaan ollessaan myös itse läsnä istunnossa. Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista sääntelee sitä, kuka saa toimia oikeudenkäyntiavustajana.

Asianajajat ja julkiset oikeudenkäyntiavustajat eivät tarvitse lupaa oikeudenkäyntiavustajana toimimiseen. Asianajajaliiton jäseneksi pääsevältä vaaditaan enemmän, kuin mitä toimilupa edellyttää.

Sen sijaan toimiluvan tarvitsevat lakimiehet. Kelpoisuusvaatimuksina ovat Suomessa suoritettu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto tai Suomessa tunnustettu oikeustieteen tutkinto, riittävä perehtyneisyys avustajan tehtäviin, rehellisyys ja se, ettei ole ilmeisen sopimaton avustajan tehtäviin sekä se, ettei ole konkurssissa tai omaa toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.

Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat (asianajajat ja julkiset oikeusavustajat eivät ole luettelossa) löytyvät täältä.

Ammattimaisesti oikeudenkäyntiavustajana toimivalta edellytetään voimassaolevaa vastuuvakuutusta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.