Perhe ja perintö

Huostaanotto – lapsen oikeus yhteydenpitoon

Julkaistu: 23.01.2012

Huostaanoton aikana lapsen on sijoitettu sijaishuoltoon kotinsa ulkopuolelle ja tämän vuoksi lapsen yhteys vanhempiinsa on normaalitilanteesta poikkeavaa. Lapsen ja tämän vanhempien välinen yhteydenpitoon onkin kiinnitettävä huostaanoton aikana erityistä huomiota, jotta lapsen elinolosuhteet saadaan mahdollisemman hyvään tasapainoon.

Lastensuojelulain mukaan lapselle on turvattava ”hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet”. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä huostaanoton aikana niin vanhempiinsa kuin muihinkin perheenjäseniinsä sekä hänelle muuten läheisiin henkilöihin.

Yhteydenpitomuotoina lapsella on oikeus huostaanoton aikana puhelinta käyttämällä tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai muita näihin verrattavia henkilökohtaisia ja luottamuksellisia viestejä tai lähetyksiä pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin läheisiinsä. Lapsella on myös oikeus tavata vanhempiaan ja läheisiään sijaishuoltopaikkansa ulkopuolella tai vaihtoehtoisesti kutsumalla heitä vierailemaan luonaan sijaishuoltopaikkaan. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen sekä lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava lasta tämän yhteydenpidossa eikä lapsen sijaishuoltopaikan etäisyys saa muodostua esteeksi yhteydenpito-oikeuden täyttämiselle. Lapsen oikeus yhteydenpitoon on siis laissa säädetty varsin kattavaksi.

Lapsen oikeutta yhteydenpitoon vanhempiinsa ja muihin läheisiinsä voidaan kuitenkin rajoittaa, mikäli se on Lastensuojelulain mukaan välttämätöntä. Seuraavissa tilanteissä rajoittaminen on mahdollista:

  1. yhteydenpito uhkaa sijaishuollon tarkoituksen toteutumista ja sen rajoittaminen on välttämätöntä lapsen hoidon tai kasvatuksen näkökulmasta
  2. rajoittamisella suojellaan lapsen henkeä, terveyttä, kehitystä tai turvallisuutta
  3. vanhempien tai perheen muiden lasten, lapsen sijoituspaikan muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi rajoittaminen on välttämätöntä

      tai

  1. vähintään 12-vuotis lapsi ei itse halua pitää yhteyttä (tätä nuoremman lapsen mielipide otetaan huomioon lapsen kehityksen mukaan)

Yhteydenpidon rajoittamisen edellytyksenä on myös, ettei yhteydenpidosta ole voitu muulla tavalla sopia lapsen ja tämän vanhempien sekä läheisten välillä.

Rajoitus voi koskea esim. tietyn viestintävälineen kuten puhelimen käyttöä. Lapsen olinpaikka sijoituksen aikana saatetaan myös rajoituksen takia jättää kertomatta tämän vanhemmille tai huoltajille.

Yhteydenpidon rajoitus on määräaikainen ja se voi kestää maksimissaan 12 kk kerrallaan. Sosiaaliviranomaisen päätöksessä on kerrottava rajoittamisen peruste, henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu, millaista yhteydenpitokeinoa rajoitus koskee ja kuinka laajasti rajoitus toteutetaan. Yhteydenpidon rajoittamista koskevaan päätökseen on sekä vähintään 12-vuotiaalla lapsella sekä tämän huoltajilla oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuteen valittamalla. Myös muulla henkilöllä, johon lapsen yhteydenpitoa on rajoitettu, on oikeus muutoksenhakuun.

Yhteydenpidon rajoittaminen on lopetettava heti, kun sille ei ole enää riittäviä edellytyksiä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.