Perhe ja perintö

Hätätilatestamentti

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Väinö Teperi, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy vaino.teperi@teperi-law.fi

Ääritilanteiden varalle perintökaaressa on säännökset hätätilatestamentista. Se voidaan tehdä joko suullisesti tai omakätisesti kirjoittaen ja allekirjoittaen.

Suulliseen testamenttiin liittyy lisäksi velvollisuus sen antamiseen kahden todistajan läsnä ollessa. Todistajien täytyy olla ulkopuolisia henkilöitä ja paikalla yhtä aikaa. Näin voidaan turvata testamentin tekijän tahdon oikein ymmärtäminen, ja vilpillisen menettelyn mahdollisuus vähenee. Suullinen testamentti onkin muotosidonnainen todistajien ja heidän paikallaolonsa suhteen, eikä ole pätevä jos mainituista vaatimuksista tingitään.

Suullinen testamentti on erityinen poikkeus testamenttien joukossa. Se voidaan tehdä pätevästi vain silloin, kun normaalin testamentin tekemiseen ei ole aikaa. Toisin sanoen joku syy estää henkilöä laatimasta kirjallista testamenttia. Henkilö joka syystä tai toisesta ei pysty kirjoittaman nimeään testamenttiin, ei pelkästään tällä perusteella voi valita suullisen testamentin tekemistä. Tällöin on aikaa hoitaa asia toisin. Kirjoittamisen estävän vamman tai vastaavan tuleekin olla sillä tavoin äkillinen, ettei siihen osattu etukäteen varautua, ja ettei sen vuoksi testamentin tekeminen enää myöhemmin ole mahdollista.

Psyykkinen “vamma” voi myös oikeuttaa suullisen testamentin tekoon. Jos henkilö itse mieltää tilanteensa sellaiseksi, ettei hänellä ole mahdollisuutta tehdä normaalia testamenttia, voi hän tehdä suullisen testamentin pätevästi. Pelkästään oman mielensä syövereissä eksyksissä oleminen ei yksistään oikeuta suullisen muodon käyttämiseen. Tilanteeseen tulee lisäksi liittyä vakava ahdinkotila, esim. voimakkaat itsetuhoaikeet. Testamentti ei ole pätevä ilman hätätilaa, ja siinä on tällöin muotovirhe.

Hätätilanteessa testamentin voi laatia myös kirjallisesti. Tällöin paikalla ei tarvitse olla todistajia, vaan riittää että henkilö itse kirjoittaa testamentin alusta loppuun ja allekirjoittaa sen. Kirjoitusalustalla ei ole väliä, ja testamentti voidaan laatia vaikka tulitikkulaatikon kanteen. Vaatimus hätätilanteesta arvioidaan samoin kuin yllä on selostettu suullisen testamentin osalta. Siten esim. itsemurhasta päättänyt henkilö voi ennen epätoivoista tekoaan kirjoittaa itse testamentin omaisuudestaan.

Hätätilatestamentti on voimassa vain rajoitetun ajan. Henkilön onkin laadittava uusi, kaikki normaalit muotosäännökset täyttävä testamentti kolmen kuukauden kuluttua esteen lakkaamisesta. Näin on haluttu varmistaa, ettei epätoivonhetkellä laadittu viimeinen tahto sisällä joitain tunnekuohun vallassa tehtyjä vääriä ratkaisuja. Samoin uuden testamentin laatimisella poistuu kaikki epäilyt testamentin aitoudesta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.