Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

2.1.2011

Entä jos ulosmittauksen kohteesta tulee riitaa?

Laissa säädetystä ulosmittausjärjestyksestä voidaan poiketa, jos siten voidaan välttää riitaisen omaisuuden ulosmittaaminen tai ulosmittaus sivullisen haitaksi. Järjestyksestä voidaan myös poiketa, jos velallinen osoittaa jotain muuta omaisuutta ulosmitattavaksi, eikä tämän omaisuuden ulosmittaamista ole laissa kielletty.

2.1.2011

Mitä jos joudun ulosoton kohteeksi?

Sen jälkeen, kun ulosottoa on haettu ja ulosottoasia on tullut vireille, velalliselle annetaan vireilletuloilmoitus ja maksukehotus. Tietyin edellytyksin velalliselle voidaan antaa myös maksuaikaa. Tavoitteena on ensisijaisesti saada velallinen maksamaan velkansa vapaaehtoisesti. Tämä on myös velallisen etu, sillä ulosottomenettelyn kestäessä velallisen on maksettava myös tuomioistuinkulut sekä perinnästä aiheutuneet kulut. Jos velallinen ei kykene maksamaan velkojaan saman tien, hän voi neuvotella ulosottomiehen kanssa maksusuunnitelmasta, jonka puitteissa hän tekee säännönmukaisesti suorituksia ulosottomiehelle.

2.1.2011

Onko ulosotosta mahdollista valittaa?

Voimakkaana lähtökohtana ulosotossa on, että ulosottomies ratkaisee itse ulosoton aikana esiin tulleet riitakysymykset. Ulosottomies voi tällöin tietyin rajoituksin korjata tekemänsä virheet itseoikaisun avulla.

2.1.2011

Miten ulosottoa haetaan?

Ulosoton hakijan tulee ensiksi hakea ulosottoperuste, joka voi olla esimerkiksi tuomioistuimen antama tuomio tai välimiesmenettelyssä annettu välitystuomio. Ulosottoperusteessa on vahvistettu täytäntöönpantava velvoite. Ulosottoperustetta ei tarvita, jos hakijan saatava on vero, julkinen maksu tai muu suoraan ulosottokelpoinen julkinen saatava. Ulosottoon riittää tällöin toimivaltaisen viranomaisen maksuunpano.

23.1.2009

Perintöveroluokat ja niille maksettavan perintöveron määrä

Perintöveroa maksetaan omaisuudesta, jonka omistusoikeus on saatu perillisaseman tai testamentin perusteella. Tästä omaisuudesta maksettavan perintöveron määrä riippuu perinnönsaajan tai testamentinsaajan suhteesta vainajaan: tämän lähimmäissuhteen perusteella muodostuvat ns. perintöveroluokat. 1.1.2008 alkaen voimaan tullut perintöverouudistus on muovannut perintöveron määriä, ja tässä artikkelissa esitellyt määrät koskevat uudistuksen jälkeen kuolleiden perikuntia. Perintöverouudistuksen myötä perintöveroluokat ovat seuraavat:

23.1.2009

Perintöveron perusluonteesta

Velvollisuus perintöveron maksamiseen tulee suurimmalle osalle meistä vastaan jossain vaiheessa elämää. Seuraavassa on esitelty perintöveroon liittyviä peruskysymyksiä.

23.1.2009

Perinnöstä luopuminen ja perintöverotus

Henkilö, joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan saamastaan omaisuudesta valtiolle veroa perintö- ja lahjaverolain säännösten perusteella. Perintöverotus kohdistetaan koko siihen omaisuuteen, jonka siirtyy perintönä tai testamentilla siihen oikeutetulle henkilölle. Perintö- ja lahjavero on progressiivinen ja se määrätään erikseen kunkin perinnön, testamentin tai lahjansaajan osalta ottaen huomioon hänen sukulaisuussuhteessa perinnönjättäjään tai lahjoittajaan.