Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Suorahankinta – poikkeus hankintalain pääsäännöstä

Julkaistu 31.5.2018

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki, 1397/2016) mukaan hankintayksiköt ovat velvollisia kilpailuttamaan hankintansa. Kyse on pääsäännöstä, josta voidaan poiketa vain laissa säädetyllä suorahankintaperusteella tai silloin, kun hankintaan ei sovelleta hankintalakia. Suorahankinnasta säädetään hankintalain 40 §:ssä, jonka 1 momentti sisältää käsitteen määritelmän: suorahankinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta. Tilanteet, joissa suorahankinta voi tulla kysymykseen, on säädetty laissa tyhjentävästi. Menettelyyn voidaan siis ryhtyä vain, kun se voidaan perustaa laissa nimenomaisesti säädettyihin perusteisiin. Näin ollen esimerkiksi tarkoituksenmukaisuusperusteet eivät oikeuta suorahankinnan toteuttamista.

Suorahankintaan voidaan ensinnäkin päätyä, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan soveltuvia osallistumishakemuksia tai tarjouksia. Lisäedellytys lainkohdan soveltamiselle on, ettei alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja olennaisesti muuteta. Toinen, käytännössä tyypillisin suorahankinnalle esitettävä peruste on se, että joko teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Lisäksi edellytetään, ettei järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ole eikä kilpailuasetelman puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta. Myös jos hankinnan tarkoituksena on hankkia ainutkertainen taideteos tai luoda tai hankkia taiteellinen esitys, voi suorahankinta tulla kysymykseen.

Lain neljäs kohta asettaa kiireperusteisen suorahankinnan vaatimukset; jotta menettelyyn voidaan ryhtyä kiireen vuoksi, edellytetään, että sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja ole mahdollista noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä äärimmäisen kiireen vuoksi. Säännöstä tulkitaan suppeasti, ja käytännössä kiireperusteiset suorahankinnat eivät täytä hankintalain vaatimuksia juuri koskaan. Lisäksi oikeuskäytännössä muotoutuneen käsityksen mukaan menettelyn tulee olla väliaikainen ja hankintayksikön on kilpailutettava hankintansa kohtuullisen ajan kuluessa.

Yksi peruste suorahankinnalle on tilanne, jossa hankinnan kohteena oleva tavara valmistetaan ainoastaan tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä tarkoitusta varten. Kyseessä ei tällöin saa olla massatuotanto tavaran valmistamisen taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi. Myös silloin, kun hankinta koskee perushyödykemarkkinoilla noteerattuja ja sieltä hankittavia tavaroita, voi suorahankintaperuste olla käsillä. Samoin se seikka, että tavaroita saadaan hankittua erityisen edullisesti sellaiselta toimittajalta, joka on lopettamassa liiketoimintaansa esimerkiksi maksukyvyttömyysmenettelyn seurauksena, perustaa oikeuden käyttää suorahankintaa.

Palveluhankintojen kohdalla suorahankintaan voidaan ryhtyä silloin, kun hankinta tehdään suunnittelukilpailun perusteella ja sille laadituissa säännöissä on todettu, että hankintasopimus on tehtävä kilpailun voittajan kanssa, tai jos voittajia on useita, näistä jonkun kanssa. Jos voittajia on useampi kuin yksi, on kaikki voittajat kutsuttava osallistumaan hankintasopimusta koskeviin neuvotteluihin.

Lisäksi hankintalain 41 §:ssä säädetään lisätilauksiin kohdistuvasta suorahankinnasta. Säännös mahdollistaa suorahankinnan tekemisen tilanteessa, jossa alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä tavarahankinta on lisätilaus, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen tai laitteiston osittainen korvaaminen tai laajentaminen. Lisäksi edellytetään, että toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen tavaran hankkimiseen, mikä edelleen aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia käytössä ja kunnossapidossa. Myös silloin, kun kyse on alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävästä rakennusurakkasopimuksesta tai palveluhankinnasta, joka vastaa edeltäjäänsä, voidaan suorahankinta toteuttaa lisätilauksen perusteella. Tällöin alkuperäisestä hankintailmoituksesta on kuitenkin ollut käytävä ilmi mahdollisuus myöhempään suorahankintaan ja lisävaatimuksena on, että lisäpalvelun tai uuden rakennusurakan arvo on otettu huomioon hankintayksikön laskiessa ennalta alkuperäisen hankintasopimuksen kokonaisarvoa. Tällainen suorahankinta on tehtävä enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekoajankohdasta lukien.